Talonpoikaistalossa

 

På svenska | In English

 

Maalaiselämää Korsnäsissa 100 vuotta sitten

 

TUPA - sturstuga

Talon tupa (sturstuga) länsipäädyssä kuvaa maalaiselämää noin sata vuotta sitten; sen sisustus siirrettiin kylältä 1950-luvulla ja remontoitiin vähitellen nykyiseen kuntoon. Veljekset Bergström tekivät maalaustyöt, mm. roiskemaalasivat tuvan tapetit ja maalasiva sabluunalla nykyisen morsiuskamarin tapetit.
On helppo kuvitella, kuinka tuvan pitkän pöydän ääressä syötiin puulautasilta tai -kupeista puulusikoilla; kahvelit olivat rautaa samoin käytössä ohuen teräviksi kuluneet veitset. Juhlia ja odotettuja vieraita varten pöydälle levitettiin itse kasvatettu ja valmistettu pellavainen liina.
Kiinteällä seinäpenkillä tai ovensuun tuoleilla istuivat taloon poikenneet kävijät turisemassa kuulumisia. Kiikkustuoli antoi rennon levon kovan työn lomassa tai iltapuhteella, viritti välistä rattoisasti tarinoimaankin. Käytännölliset kerrossängyt pedattiin kauniilla tekstiileillä päivän ajaksi. Toisen sängyn päädyssä on kätevästi astiahylly. Suuri avotakka oli monipuolinen ruuanlaitossa ja paksu muuri varasi hyvin lämpöä.
Äidin apuna oli kattoon ripustettu keinu, jossa viihdyttää lasta samalla kuin kiikuttaa vauvaa vakussa. Seisontateline oli turvallinen paikka lapsen opetella pystyasentoa, äidin askarrellessa tuvassa.

Tekstiilikokoelma on runsas ja väri-iloinen

Vaatekamarissa on esillä miehen ja naisen Korsnäs-puku kaikkine yksityiskohtineen, asusteineen ja koristeineen.

Näytteillä on myös laaja kokoelma seinävaatteita, rekipeittoja, patjanpäällisiä ja tyynyjä. Esillä on kaikkea, mikä kuuluu vaatetukseen ja asusteisiin kuten hameita, jakkuja, liivejä, huiveja ym. Kokoelma antaa hyvän kuvan väri-ilosta, joka on ominaista Korsnäsin kudontataidolle, samat värit toistuvat hevosten koreiksi kudotuissa ohjaksissa ja muissa erityisesti kirkkomatkoilla käytettyissä varusteissa.

Näytteillä on myös työkaluja ja -välineitä, joita on käytetty mm. pellavan käsittelyssä ja nauhojen ym. valmistuksessa. Eteisen vintillä on erilaisia kankaanvalmistukseen käytettyjä välineitä kuten rukkeja, vyyhdinpuita, rouhintalaite, karttuja ym.

Morsiushuone

Morsiushuoneet (brudstugor) ja juhlavat morsiuspuvut (brudskrudar) olivat kansan keskuudessa jo 1600 – 1700 -luvuilla yleisiä täällä Pohjanmaan rannikolla. Morsiamen  tärkein koriste oli kruunu. Muita koruja voi pitää muulloinkin, mutta kruunua vain kerran. Morsiamen pukijoilla oli tärkeä asema, he omistivat morsiuspuvun, johon he morsiamia pukivat ja koristelivat. Museon morsiuspuku on Maria Gustava Rofhöksin käyttämän puvun tarkka kopio (hän oli myös yksi kuuluisista pukijoista jo kolmannessa polvessa). Messinkikruunua koristavat runsaat helmet, välkkyvät pikkupeilit ja kultaspiraalit. Messinkikruunun sisään kuuluu pienempi hopeakruunu hiusvalkkiin kiinnitettynä. Leninki on musta, hame koristenauhoin ja hihat valkein pitsein koristetut. Miehustalla on runsaasti kauniin paperikukin, helmin ja koruin koristettu rintakranssi sekä koristelista. Asuun kuuluvat valkeat sukat ja hansikkaat sekä mustat kengät.

Sulhasen puku on musta, ainoana koristeena värikäs, takin käänteeseen kiinnitetty, kultaspiraalein koristeltu paperikukka. Punaraitainen liivi ja värikkäät henkselit kuuluivat miehen juhlaan.